Vapaaehtoistyö on vaativa laji

Vapaaehtoistyö on vaikea laji. Innostuminen kantaa pitkälle, ja jos työ tuntuu edelleen kiinnostavalta ja mielekkäältä, sitä on helppo jatkaa. Mutta jos muut asiat alkavat viedä aikaa tai syntyy liikaa pieniä arkisia vastoinkäymisiä, kiinnostus voi olla vaarassa. Harva meistä on niin omistautunut vapaaehtoistyölle, että tekisi sitä silloinkin, jos asiat eivät tunnu sujuvan. Tiedon välittäminen takkuilee tai kaipaisi työhön neuvoja ja tukea, eikä sitä ole saatavilla. Joskus on kyse niinkin inhimillisestä asiasta kuin vastuuhenkilöiden kiinnostuksesta tai palautteesta. Jos vapaaehtoiselle syntyy tunne ettei ole osaava, tekee liian vähän tai vääränlaisia asioita, voi sitoutuneenkin motivaatio alkaa kaikota.

Siksi vapaaehtoistyö on paitsi vaikea myös herkkä laji, sillä ilman hyvää yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken se ei kukoista. Millaista hyvä vuorovaikutus olisi parhaimmillaan? Otan muutaman esimerkin tuntemistani loistavista ja taitavista naisista, joilla on taito innostaa muita omalla esimerkillään.

Naisjärjestöjen Keskusliiton Terhi Heinilä, jonka myötäeläminen ja paneutuminen asioihin luovat ilmapiirin, jossa haluaa olla mukana. NNKY:n Anne Pönni, jonka tarkka katse, kirkkaat havainnot ja elämänkokemus saavat luottamaan siihen, että olemme menossa oikeaan suuntaan. NYTKIKSEN Katariina Hyvärinen, jonka valoisuus ja taito olla läsnä ja hyväksyvä tekee yhteistyöstä helppoa ja antaa näkemyksille tilaa. Ja tietenkin Suomen UN Womenin Jaana Hirsikangas, jonka energia, sitkeys ja aikaansaamisen kyky takaavat sen, että tavoite toteutuu.

Minulla on ollut ilo tehdä heidän kanssaan pari vuotta kansainvälistä Helvi Sipilä -seminaaria, ja yhteistyö on ollut sekä hedelmällistä että hauskaa. 

Ja oivalluttavaa, sillä se on opettanut sekä vapaaehtoistyöstä, toisten kanssa toimimisesta että naisten asemasta ja järjestötyöstä paljon.

Tarvitaan Terhin kaltaista empaattisuutta ja paneutumista, Annen kaltaista kokemusta ja ajattelua, Katariinan kaltaista valoisuutta ja läsnäolon taitoa sekä Jaanan kaltaista energiaa ja sitkeyttä sen lisäksi, että toimintamallien, yhteistyörakenteiden ja päätöksenteon pitää tietenkin olla kunnossa. Silloin vapaaehtoisten työ, aika ja energia pääsevät suuntautumaan siihen, mikä oli tarkoituskin.

Vapaaehtoistyöhön. Jota voi tehdä (kuten määritelmäkin sanoo) tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, tasa-arvoisesti, ja yhteistyössä, autettavien ehdoilla toimien ja tukea saaden. Silloin toiminta tuottaa hyötyä ja iloa ja vastavuoroisesti myös mahdollisuuden ihmisenä kasvamiseen. Tuntee olevansa vapaaehtoisena tarpeellinen ja tekevänsä merkityksellistä työtä, vapaaehtoisesti.

Rohkaisen kaikkia paneutumaan vapaaehtoistyön luonteeseen ja puhumaan yhdessä siitä, kuinka hyvin sen periaatteet toteutuvat omissa työryhmissä ja toiminnassa. Jos keskustelu ja sanaton viestintä kertovat, että kaikki on hyvin, aina vain parempi. Jos taas huomaatte jotain korjattavaa, voi mallia ottaa vaikkapa mainitsemistani taitavista ja valovoimaisista naisista. Hyvät vuorovaikutustaidot yhdistettynä osaamiseen, näkemyksellisyyteen ja haluun saada tuloksia aikaan ovat avain siihen, että onnistumme yhdessä.