Työyhteisön kärjistyneet roolihahmot: narrit

Narri on draaman maailmasta tuttu hahmo, joka huvittaa sukkeluudellaan, tempuillaan ja oudolla logiikallaan. Narrilla on erityinen oikeus sanoa ja tehdä sellaista, jota ei muille sallita. Siksi narrilla on sukkeluuksien lisäksi kriitikon ja suoraan puhujan rooli, jota hän hyödyntää arkailematta.

Vaikka hovinarrin rooli loppui jo useampi sata vuotta sitten, jatkuu se monessa työyhteisössä. Jopa yllättävän samanlaisena, kuin alkuperäisenkin. Narri osoittaa, korostaa ja kärjistää. Sanoo sen, mitä muut eivät tohdi, ja saa siksi kannattajia. Kyse ei ole vain puheesta, sillä narri saa toimia eri säännöillä kuin muut myös työyhteisön sosiaalisissa tilanteissa. Hänellä on yhtä näkyvä rooli kuin johdolla ja usein samat vapaudet rikkoa normeja. Narri saa arvostella myös johtoa vapaasti, sillä sen nähdään olevan merkki avoimuudesta.

Narrin hyviä puolia on virkistävä suorapuheisuus ja sellaistenkin asioiden esille nostaminen, joita muut eivät rohkene sanoa. Joskus työyhteisöissä tarvitaan myös rajoja rikkovaa toimintaa, joten narrilla on siinä roolinsa. Varsinkin, jos rooli muuttuu hieman sovittelevampaan suuntaan.

Työyhteisön narri on nostettu muiden yläpuolelle vapaaseen asemaan. Esimiehen on vaikea puuttua narrin toimintaan vaikka haluaisi, sillä narrin rooli on johdon hiljaisesti hyväksymä.  Osa työyhteisöstä kokee narrin piristäväksi totuuden torveksi, osa pitää toimintaa erikoisena kuriositeettina ja osa näkee tilanteet toisin kuin narri. Vaikka roolista on helppo puhua narrin kanssa, ei siihen yleensä saa muutosta ennen kuin narri itse tai johto näkee siihen tarvetta.

Tutustu myös ankeuttajaan, luutuneeseen, kyyniseen, pilkalliseen