Tarinoiden totuus 4/4

Ihmisenä oleminen on tarinoiden kertomista, on moni sanonut. Tutkija Maria Lassila-Merisalo lisää, että haemme hallinnan tunnetta luomalla tapahtumien välille yhteyksiä, joita niillä ei todellisuudessa välttämättä ole.

Tunnistan sen omassakin ajattelussani. ”Tuo oli varmasti syy ratkaisuun.” ”Näiden kahden asian väliltä täytyy löytyä yhteys.” ”Tämän taustalla täytyy olla jotain muutakin.”

Mutta kaikki kuultu ei ole yhtä tärkeää. Jotta juttu kiinnostaisi, sen pitää herättää tunteita, kertoa tuttuista ihmisistä ja tuoda ymmärrystä siihen, mitä ympärillä tapahtuu. Juuri sellaista, mistä puhuisi itsekin muille.

Tosin usein juuri provosoivimpiin juttuihin liittyy pyyntö, ettei niitä kerrottaisi muille. Joskus toivetta noudattaa, useimmiten ei. Juuri tämän takia juorut leviävät nopeammin kuin uskaltaa ajatellakaan.

Tarinan ytimessä ovatkin sen herättämät tunteet ja tulkinnat. Kuulijan reaktiot ovat kertojalle merkkejä siitä, millä linjoilla tämä on. Jos vastaanotto ei ole odotettu, vaihtuu aihe, ja joskus yleisökin.

Sillä kuka haluaisi kertoa mehevää juttua vastentahtoiselle kuulijalle?

Aina, kun kuulee jotain tunteita herättävää, on hyvä miettiä, miksi se kerrotaan.