Sosiaaliset synnit

Yhteisössä kaikki inhimillinen on läsnä. Erilaiset suhteet ja tunteet, halu tehdä yhdessä tai mieluummin yksin. Yhteinen päämäärä tai keskinäinen kilpailu, erilaiset näkemykset ja tavat hoitaa asioita. Jos vuorovaikutus sujuu ja yhdessä on hyvä olla, saadaan yleensä aikaan se, mitä pitää. Mutta jos ihmiset jäävät etäisiksi toisilleen, jää myös yhteistyö pintapuoliseksi.

Ja silloin ryhmä saattaa pahimmillaan ajautua tilanteeseen, jossa omat edut muuttuvat tärkeämmiksi kuin mikään muu. Silloin vuorovaikutusta alkavat hallita sosiaaliset synnit, ja suurin osa energiasta menee tekemisen sijasta oman aseman varmistamiseen ja sosiaalisiin peleihin.

Sosiaaliset synnit ovat kärjistynyttä toimintaa, joka leimaa vuorovaikutusta. Silloin omat tavoitteet yritetään toteuttaa muiden kustannuksella. Se vaikeuttaa yhteistyötä, rikkoo suhteita ja vaikuttaa väistämättä koko yhteisöön. Tosin ei meistä kukaan ole vapaa ajoittaisesta kateudesta, kilpailusta, ahneudesta, vihan tai kaikkivoipaisuuden tunteesta tai halusta olla koko ajan keskipisteenä. Mutta silloin, kun niistä muodostuu toiminnan ydin, yhteistyö on vaarassa.

Liiallinen kateus voi tuhota ihmissuhteet ja kiivas kilpailu lamauttaa yhteistyön. Vihamielisyys voi ankeuttaa ilmapiirin, kaikkivoipaisuus estää kehittymisen ja ahneus johtaa reviiritaisteluihin. Jos joku vie tilan muilta, jäävät muut liian vähälle huomiolle.

Silloin yhteinen unohtuu, ja oma itse nousee etusijalle. Samalla yhteisön tavoitteet heitetään ainakin hetkeksi romukoppaan, sillä mikään ei silloin ole niin tärkeää kuin se, että saa haluamansa. 

Kun sosiaaliset synnit valtaavat tilaa, hautautuvat hyvän yhteistyön periaatteet omien etujen ja keskinäisen taistelun alle. Ikiaikaiset oikeudenmukaisuuden, viisauden ja kohtuullisuuden hyveet joutuvat väistymään, kun repivät toimintatavat ottavat vallan. 

Tuhoava kateus. Jatkuva kilpailu. Perusteeton kaikkivoipaisuus. Eristävä vihamielisyys. Kaiken valtaava ahneus. Muiden unohtaminen. Sosiaalisia syntejä niistä tekee se, että ne tuhoavat yhteisöllisyyden. Se, mikä on ensin vain näennäisen pientä ja viatonta itsestä huolehtimista, voi kasvaa koko yhteisön lamauttavaksi ongelmaksi.

Joskus yhteistyö voi kääntyä tuskaiseksi taisteluksi omista eduista.