Luottamuksen analysointi

Datan analysointi ja keskinäisen luottamuksen arviointi muistuttavat toisiaan. Molemmat tapahtuvat vaiheittain, perustuvat käsillä olevaan tietoon ja johtopäätökset vaikuttavat siihen, miten toimitaan jatkossa.

Ensin muodostetaan kuva siitä, mitä tapahtuu. Sitten tehdään pikainen tai perusteellinen diagnoosi siitä, miksi näin tapahtui. Saatu tieto ja kokemus saavat ennakoimaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja sen pohjalta sitten ohjataan omaa tai muiden toimintaa. Samat vaiheet pätevät riippumatta siitä, puhutaanko tiedolla johtamisesta ja analytiikasta vai siitä, mitä ihmisten välillä tapahtuu.

Jokainen työyhteisö tarvitsee luottamusta. Haluamme luottaa siihen, että kaikki sujuu siten kuin on sovittu. Lupaukset ja aikataulut pidetään, poikkeamista kerrotaan. Toiminta on avointa ja rehellistä, eivätkä asiat leviä niille, joille ne eivät kuulu. Joustoa on sen verran kuin tarvitaan, mutta mikään olennainen ei muutu yllättäen. Luotettavuus on toisin sanoen ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta.

Miksi luottamuksesta kannattaa olla kiinnostunut? Luottamus on voimavara, joka liittää ihmiset yhteen ja sujuvoittaa yhteistyötä. Se lisää yhteenkuuluvuutta ja halua onnistua yhdessä. Vaikka luottamus tuntuisi vahvalta ja ikuiselta, ei se ole kuitenkaan pysyvää.  Päivittäiset teot ja kohtaamiset ratkaisevat. Luottamus voi syntyä hitaasti mutta kadota nopeasti. 

Kuvailu, diagnoosi, ennakointi ja ohjailu. Mitä useammin saat analyysin tulokseksi, että tunnelma hyvä ja ihmiset reiluja, pääsee mukaan vaikuttamaan ja tiedät riittävässä määrin, mitä on tulossa, on luottamusta riittävässä määrin ilmassa. Silloin on helpompi itsekin toimia samoin ja rakentaa luottamusta juuri sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Blogi on julkaistu alun perin Tietoasiantuntija-lehdessä 4/2019