Lisää ystävällisyyden merkityksestä

Lähes jokaisessa ryhmässä on aina joku, jolla on syystä tai toisesta maine hankalana ihmisenä. Se pitää muut varpaillaan ja saa heidät toimimaan eri tavoin kuin yleensä. Silloin mahdollisia ristiriitatilanteita vältellään sopeuttamalla tietoisesti omaa vuorovaikutustyyliä, sillä toisen tapaa on vaikea muuttaa.

Monella on kokemus tilanteista, joissa teeskennellään kaiken olevan hyvin, mutta todellinen luottamus on kaukana. Jos huomaat muuttuvasi teennäiseksi tai oudoksi jonkun seurassa, tilanne voi olla juuri sama. Luottamus vaatii riittävää tasavertaisuuden kokemusta, ja sellainen on kaukana silloin, jos jotakuta pitää lähestyä silkkihansikkain, että tilanne pysyy hallinnassa.

Jokaisella kohtaamisella on merkitystä, sillä se saa ennakoimaan sitä, mitä jatkossa tapahtuu. Oma tunne kertoo paljon. Tunteeko voivansa olla ihan tavallinen, arkinen oma itsensä, vai pitääkö tehdä jotain erityisiä temppuja, jotta välttyy konflikteilta tai pääsee mukaan porukkaan?

Jos tuntee olonsa helpoksi, luontevaksi ja hyväksytyksi, kaikki on hyvin. Sen sijaan äkäinen ilmapiiri tai epämiellyttävä olo ovat selkeitä merkkejä siitä, että jokin ei ole kunnossa. Ehkä silloin on tarpeen etsiä toisenlaista ympäristöä ja ihmisiä. Ja kuten ystäväni kerran kysyi kahvilla: voiko sellaiseen edes luottaa, joka aina puhuu vihaisesti?

Omaa asennetta on mahdoton piilottaa, ja epäluottamus ja valju suhtautuminen näkyvät pitkälle. Mollatuksi tai nollatuksi ei kukaan halua tulla, joten ystävällisyyteen kannattaa panostaa. Pahimmillaan epäystävällisyys tai erityiskohtelun vaatiminen saa ilmapiirin loukkaantumisherkäksi ja tekee yhteistyöstä vain muodollista.

Sillä sille, johon ei luoteta, kerrotaan vain se, mikä on pakko.