Valta ja vuorovaikutus johtamisessa (väitöskirja, Tampereen yliopisto 2010)

Valta ilmiönä ja keskustelun aiheena on noussut viime vuosien aikana Suomessa julkiseen keskusteluun.

Valta ilmiönä ja keskustelun aiheena on noussut viime vuosien aikana Suomessa julkiseen keskusteluun. Suomen Akatemian Valta Suomessa –tutkimusohjelmassa (2007–2010) on valtaa tutkittu suomalaisten valtarakenteiden kannalta. Kokonaiskuva vallankäytön piirteistä erityisesti johtamisen kannalta on kuitenkin vielä puutteellinen.

Sari Kuusela osallistuu sosiaalipsykologian alaan kuuluvalla tutkimuksellaan suomalaiseen valtakeskusteluun tuomalla siihen mukaan esimiehen ja johtajan näkemykset vallankäytöstä johtamisessa. Keskijohdon vallankäytön kokemusten tutkiminen täydentää suomalaisten valtarakenteiden tarkastelua nostamalla esiin vallankäytön inhimillisen puolen.

Tutkimuksessa kysytään, millainen on vallan arkipäivä johtamisessa. Tätä on tarkasteltu keskijohdon teemahaastatteluiden ja niissä kerrottujen valtatarinoiden kautta. Keskijohto on kaksoisroolissa, sillä he ovat sekä alaistensa esimiehiä että esimiehensä alaisia. Tutkimus osoitti, että esimies voi käyttää valtaa alaiseensa, alainen esimieheensä ja kollegat toisiinsa. Siten kukin on vuorollaan sekä subjekti (vallankäyttäjä) että objekti (vallankäytön kohde).

Tutkimuksen tulosten mukaan kokemukset valtatilanteista voidaan kuvata menestys‑, oppimis- ja pettymystarinoina. Valtatilanteita yhdistää kokemus lopputuloksesta ja siihen liittyvä tunnetila. Valtatilanteissa taustalla vaikuttavat arvot ovat hallinta, hyvät ihmissuhteet, vaikuttaminen ja oikeudenmukaisuus. Tulosten perusteella naisilla ja miehillä on erilainen suhde valtaan ja sen merkitys on heille erilainen. Eron voi tiivistää siihen, että valta on naisille tiimin työn tukemista ja miehille mahdollisuus vaikuttaa. Naisille valta mahdollistaa johtamisen ja on keino päästä tavoitteisiin. Miehille valta on motivoiva tekijä ja keino ohjata toimintaa. Naiset näkevät vallan siten yhteisöllisenä ilmiönä, miehet taas yksilöllisenä.

Kokemus vallankäytöstä syntyy sosiaalisissa tilanteissa vuorovaikutuksen keinoin, erityisesti positioinnin kautta. Positiointia voidaan kutsua arkikielellä “paikan osoittamiseksi”. Sillä vallankäyttäjä pyrkii ohjaamaan tilanteen kulkua omien tavoitteidensa mukaisesti. Sen tuloksena vallankäytön kohteeksi itsensä kokevalle syntyy tunne siitä, miten häntä arvostetaan ja mitä vaikutusmahdollisuuksia hänelle annetaan. Valtakokemus on siis ennen kaikkea tunne ja kokemus odotusten täyttymisestä.