Katseiden kohteena

Sosiaaliset tilanteet altistavat katseiden kohteena olemiselle ja samalla arvioinnille. Millainen vaikutelma syntyy, toimiiko odotusten mukaisesti, mokaako vai tuntuuko hyvältä tyypiltä. Katse tunnustaa toisen ihmisen vuorovaikutuksen osapuoleksi, toteaa Janne Seppänen kirjassaan Katseen voima (2008). Samalla katse paljastaa kiinnostuksen ja suhtautumisen.  Välttely kertoo, ettei halua kommunikoida toisen kanssa, kiinnostunut katse kertoo yhteydestä ihmisten välillä.

Katsomisen tapaa säätelevät kulttuuriset normit. Tuijottaminen sosiaalisissa tilanteissa ei yleensä ole hyvien tapojen mukaista, mutta teatteriesityksissä tai puheenvuoroa kuunnellessa yleisön jatkuva katse kuuluu asiaan. Yleisö, jonka huomio on muualla kuin näyttämöllä, hämmentää esiintyjää. Eikö aihe kiinnosta, kokeeko yleisö myötähäpeää vai mistä on kyse?

Ollessaan katseiden kohteena näkee itsensä toisten silmin. Kuva voi olla itselle mieluisa tai tuntua vieraalta. Kokemusta ei voi kuitenkaan välttää. Esimiesasemassa oleva on jo asemansa takia jatkuvan tarkkailun kohteena, mutta saman huomion saa vuorollaan aina se, joka on aktiivinen. Katseiden sisällön tunnistaa heti. Ne voivat olla lämpimiä, hyväksyviä tai rohkaisevia. Tai kylmiä, välinpitämättömiä, tympääntyneitä tai jopa vihamielisiä. Omat asenteet paljastuvat helposti, vaikka niitä kuinka yrittäisi piilottaa.

Katseesi on parhaita viestintäkeinojasi. Suhtautumisesta riippuen se luo yhteyden muihin tai heikentää sitä silmäys kerrallaan.