Erilaisia tyylejä: kateelliset 2/3

Kateus on tunne, jonka sisältämän ylenkatseen aistii selvästi. Sen huomaa selän kääntämisenä ja nopeana ohittamisena, muuhun keskittymisenä ja hymähdyksinä puheenvuorojen aikana, tyytymättömyyden osoituksina silloin, kun sanoja ei haluta käyttää mutta asenteen on tarkoitus näkyä.

Tunnelma kateellisessa yhteisössä kääntyy helposti hyökkääväksi, sillä lähes jokainen hetki on kateelliselle tilaisuus näyttää arvonsa. Puheesta tulee näykkivää ja osoittelevaa, ja usein kateellinen myös kertaa pikkutarkasti omia saavutuksiaan tai korostaa, että näin ei vain voi toimia. Väärät ihmiset, väärät päätökset ja toimenpiteet, vääränlainen ilmapiiri! 

Vääränlainen. Juuri se tunsin olevani alussa kertomassani tilanteessa. 

Kateus on toisinaan kuin pisto, joka tuntuu hetken kipeältä ja saa kiukuttelemaan jonkin aikaa, mutta se ei ole vaarallista. Sen sijaan kateuteen kiinni jääminen on.

Silloin kalvava tunne valtaa mielen kokonaan ja saa huomion siirtymään omasta elämästä toisen tekemisiin. Kerta kerralta ärsyyntyminen ja vähättelynhalu kasvavat. Tyyppi häiritsee ja muistuttaa samalla siitä hyvästä, jota vaille kokee itse jääneensä.

Sitä on vaikea unohtaa silloin, kun kateutta herättävä on koko ajan silmien alla kuten työpaikalla. Siksi henkilö, joka on vieras tai jota tapaa vain satunnaisesti, on harvoin sietämättömän kateuden kohteena. Kun ei tunne, ei vertaile niin helposti itseään muihin.