Aktiivisuus kannattaa

Harva jaksaa luottaa sellaiseen, joka jatkuvasti unohtelee, ei vastaa yhteydenottoihin tai tekee jotain ihan muuta kuin mitä sovittu. Alun perin hyvästäkin suhteesta huolimatta alkaa epävarmuus hiipiä ajatuksiin ja luottamus siirtyä taka-alalle.

Luottamus kasvaa hitaasti, mutta sen voi menettää nopeasti. Siksi jokainen hetki on niin tärkeä: viesteihin vastaaminen, keskittyminen kuunteluun, kiinnostuksen osoittaminen ja auttaminen juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Ja tietenkin hymy ja se, että kumpikaan ei jää odottelemaan, että toinen kyllä ottaa yhteyttä sitten, kun on jotain asiaa.

Ilman merkitykselliseksi koettua yhteistä aikaa ja keskinäistä arvostusta ei synny vastavuoroisuutta, eikä siten luottamustakaan.

Vastavuoroisuuden puute etäännyttää ihmiset toisistaan. Sen myötä menetetään halu auttaa ja tukea. Epäluottamus saa suhtautumaan muihin varoen, ja epävarmuus ja varominen alkavat vaikuttaa suhteisiin. Oma aktiivisuus kääntyy passiivisuudeksi, ilo yhdessä olosta muuttuu epäilyiksi ja alkaa miettiä, että ajan voisi käyttää toisinkin. Joten kannattaako enää edes yrittää?

Mutta vaikka yhteydenpito tuntuisi vievän aikaa eikä sen tuloksista aina voi olla varma, hyviin suhteisiin kannattaa satsata kaikissa tilanteissa.