Hierarkia
on
kaikille tuttu piirre ja osa organisaatioelämää. Hierarkia kertoo asemasta ja
vastuusta, ja on yksi pohja sosiaalisen käyttäytymisen säännöille. Koska asema
antaa mahdollisuuden vaikuttaa, hierarkialla on edelleen merkitystä kaikissa
vuorovaikutustilanteissa, myös neuvotteluissa. Se on osa sosiaalista
järjestystä.
Sosiaalinen järjestys ohjaa vuorovaikutusta. Se määrittelee keskustelun kulkua, ensimmäisen kommentin sanojaa, viimeisen lausunnon antajaa ja sitä, kuka toimii roolimallina ja kenen esimerkkiä ei tule noudattaa. Vaikka kokouksia ja projekteja ohjaavat agenda ja aikataulu, on sosiaalisella arvostuksella merkitystä. Se vaikuttaa siihen, kenellä on todellista valtaa vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu.
Sosiaaliseen järjestykseen vaikuttaa hierarkian lisäksi toisistamme saama vaikutelma. Olet ehkä huomannut miettiväsi, miksi toinen toimii muiden kanssa niin kuin toimii, pidätkö häntä osaavana, onko hän aidosti mukana yhteistyössä ja miten muut häneen suhtautuvat. Olet toisin sanoen määritellyt käsityksesi hänen statuksestaan ryhmässä.
Status kertoo
erityisesti suhtautumisessa: kenen annetaan käyttää valtaa, ottaa tilaa ja
puhua. Kenen vitseille nauretaan, ketä kuunnellaan. Status kertoo paikasta työyhteisössä ja epävirallisessa
organisaatiossa ja konkretisoituu ennen kaikkea siinä, kuinka vaikutusvaltaisen
roolin saa eri tilanteissa. Statuksessa
yhdistyvät tila, jonka ottaa ja mahdollisuus, jonka toiset antavat.
Hierarkia
kertoo siis asemasta, status vaikutusvallasta. Asema
toimii myös samastumisen kohteena. Sama
asema yhdistää ja vahvistaa identiteettiä ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Huomaat
sen, kun katsot, kuka kuuntelee ketä ja miten päätöksenteko tapahtuu. Kun
tunnistat sekä oman että muiden aseman ja statuksen virallisessa ja epävirallisessa
organisaatiossa, olet oppinut paljon vaikuttamisen taidosta.
