Hierarkia ja status, turhiako?

Hierarkia on kaikille tuttu piirre ja osa organisaatioelämää. Hierarkia kertoo asemasta ja vastuusta, ja on yksi pohja sosiaalisen käyttäytymisen säännöille. Koska asema antaa mahdollisuuden vaikuttaa, hierarkialla on edelleen merkitystä kaikissa vuorovaikutustilanteissa, myös neuvotteluissa. Se on osa sosiaalista järjestystä.

Sosiaalinen järjestys ohjaa vuorovaikutusta. Se määrittelee keskustelun kulkua, ensimmäisen kommentin sanojaa, viimeisen lausunnon antajaa ja sitä, kuka toimii roolimallina ja kenen esimerkkiä ei tule noudattaa. Vaikka kokouksia ja projekteja ohjaavat agenda ja aikataulu, on sosiaalisella arvostuksella merkitystä. Se vaikuttaa siihen, kenellä on todellista valtaa vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu.

Sosiaaliseen järjestykseen vaikuttaa hierarkian lisäksi toisistamme saama vaikutelma. Olet ehkä huomannut miettiväsi, miksi toinen toimii muiden kanssa niin kuin toimii, pidätkö häntä osaavana, onko hän aidosti mukana yhteistyössä ja miten muut häneen suhtautuvat.  Olet toisin sanoen määritellyt käsityksesi hänen statuksestaan ryhmässä.

Status kertoo erityisesti suhtautumisessa: kenen annetaan käyttää valtaa, ottaa tilaa ja puhua. Kenen vitseille nauretaan, ketä kuunnellaan. Status kertoo paikasta työyhteisössä ja epävirallisessa organisaatiossa ja konkretisoituu ennen kaikkea siinä, kuinka vaikutusvaltaisen roolin saa eri tilanteissa.  Statuksessa yhdistyvät tila, jonka ottaa ja mahdollisuus, jonka toiset antavat.

Hierarkia kertoo siis asemasta, status vaikutusvallasta. Asema toimii myös samastumisen kohteena.  Sama asema yhdistää ja vahvistaa identiteettiä ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Huomaat sen, kun katsot, kuka kuuntelee ketä ja miten päätöksenteko tapahtuu. Kun tunnistat sekä oman että muiden aseman ja statuksen virallisessa ja epävirallisessa organisaatiossa, olet oppinut paljon vaikuttamisen taidosta.