Tunteet ovat osa vakuuttavaa esitystä

Organisaatio on varsinainen tunteiden palapeli, jossa palaset solahtavat sujuvasti paikoilleen tai tuntuvat joskus olevan kuin toisesta pelistä. Tunteista puhutaan tai niistä vaietaan, kulttuurista riippuen. Tunteet syntyvät, vahvistuvat, heikkenevät tai katoavat. Ne energisoivat, latistavat tai uhkaavat. Ne synnyttävät myös työyhteisössä suhteita, jännitteitä ja taisteluita, yhtä hyvin kuin yhteistyötä, kiintymystä ja liittoumia. Tunteet ovat keskeisessä roolissa organisaation näyttämöllä. 

Tunteita voisi arkisesti kutsua fiiliksiksi, jotka vaikuttavat ajatteluun ja tekoihin. Tunteet lähentävät, yhdistävät ja varoittavat. Ne antavat signaaleja siitä, mikä on tärkeää ja mitä kannattaa välttää. Ne kertovat hyvinvoinnin kannalta tärkeistä asioista. Tunteet ovat välttämättömiä myös ammatillisessa roolissa. Ne syventävät esitystä ja tarttuvat sekä yhteistyökumppaneihin että katsojiin.

Tunteiden kautta vaikuttaa, vakuuttaa ja on uskottavampi, kuin neutraali tai tunnekylmä ammattilainen. Jokaisella meistä on keinoja, joilla näyttää tunteemme: eleitä, liikkeitä ja ilmeitä, joilla osoittaa suhtautuminen. Ilahdutaan kun nähdään, kuunnellaan kiinnostuneen näköisinä tai tuijotetaan tylsistyneenä muualle, kun joku puhuu. Tärkeä osa vaikutelmanhallintaa on, millaisia tunteita se herättää. Se edellyttää tunnetaitojen hallintaa ja kykyä eläytyä esitykseen.

Tunteet tarttuvat helposti, koska ne ovat kehollisia ja vaikuttavat ilmeisiin, eleisiin ja asentoon. Siksi niillä on erityinen merkitys myös organisaation vaikutelmanhallinnassa. Yhteistyötä helpottaa, kun tuntee työyhteisön tunneodotukset ja ilmapiirin. Jos tilanne tuntuu tukkoiselta, tarvitaan kenties uudenlaisia tapoja käsitellä tunteita yhdessä. Organisaation kannalta keskeistä onkin tunnistaa, milloin tunteet rakentavat yhteistyötä ja onnistumista, milloin taas heikentävät sitä. Kaikilla tunteilla on kyky toimia yhteisön eduksi tai haitaksi, tilanteesta riippuen.