Viestintä on usein sanatonta

Puhetapa on paljon muutakin kuin sanoja. Suuri osa siitä, mitä vuorovaikutustilanteissa tapahtuu, ilmaistaan sanattomalla viestinnällä: ilmeillä, eleillä ja äänensävyillä. Ne ovat keinoja tehostaa viestiä ja antaa sille oikea tulkintatapa. Jos puheen sisältö ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa keskenään, uskotaan usein sitä, miltä näyttää, ei sitä, mitä sanotaan.

Sanaton viestintä on äänen sävyjä ja korkeuden vaihtelua. Se on puheen rytmiä ja sen tarkoituksellista nopeuttamista tai hidastamista. Se on eleitä, asentoja, erilaisia katseita ja hengityksen rytmiä. Se on oman suhtautumisen osoittamista, tapa huomioida toisen puheenvuorot ja sitä, että antaa ymmärtää jotain. Myös tauotuksilla ja painotuksilla on vahva vaikutus. Tunteita voidaan välittää esimerkiksi puheen intensiivisyydellä ja katseen voimalla. Sanaton viestintä tehostaa sanotun merkitystä ja voimaa ja lataa tilanteeseen lisää tunteita. Se on keino vaikuttaa, varsinkin niissä tilanteissa, kun viesti ei muutoin tunnu menevän perille.

Kiinnostavaa kyllä, usein sanatonta viestintää osataan käyttää erinomaisesti, kun halutaan tehostaa negatiivista palautetta. Sen sijaan kiitoksen ja ilon tilanteissa on tyypillistä toimia vähemmän tunteita osoittaen. Se neutralisoi huonolla tavalla viestin vaikutusta.

Puhetavoista ja viestinnästä lisää kirjassani Organisaatiodramaturgialla toimiva työyhteisö